eDatsun 100A - Sähköauton tarina

(28.8.2014)

”Mätäkuu on kansanperinteessä loppukesästä oleva kuukauden pituinen ajanjakso, jolloin Aurinko on Leijonan merkissä, noin 23. heinäkuuta - 23. elokuuta.” -Wikipedia

No joo, varsinaisesti mätäjutut alkoivat vasta ihan elokuun lopussa, eli meillä mätäkuuta venytettiin vielä pidemmälle syksyyn.

Autoa ostaessa pikaisesti naputtelin lokarin kaaret läpi, ja ihan kovalta ne tuntui vaikka ilmiselvältä näyttikin että on kittailtu jonkin verran. Akkuja takakonttiin sovitellessa perä lysähti sen verran syvään, että pyörät ottivat kaariin kiinni, ja sieltähän alkoi kittailut ropisemaan saman tien. Vähän kun vasaralla napautti lisukkeeksi niin oikea takanurkka näytti tältä:

Tässä vaiheessa vaikutti ilmiselvältä että elektroniikkasuunnittelijan hitsaustaidoilla kaarista ei saisi siistejä millään, joten samantien piti yrittää keksiä joku oikotie tähänkin. Haeskelin Googlella irtokaaria, ja hölmistyneenä huomasin että ihan tutulla kaverilla Saarisen Petulla oli moisia Lahdessa myynnissä. Ihan 100A:han suunnitellut lasikuitulevikkeet. Ajattelin että noiden kanssa selviäisi hitsaushommista paljon helpommalla, kun ei tarvitse peltikaarta saada vimpan päälle näköiseksi ollenkaan.

Levikkeitähän piti heti mallailla paikalleen, alkuun ihan teippiasennus, ja hetken päästä poraruuveilla surrur. Ajattelin että täytyy levikkeen kiinnityskohta hakea paikalleen ennen peltitöitä, muutenhan se voisi olla vaikea hahmottaa suhteessa kaareen jos kaaren muoto muuttuu hitsaillessa.

Nyt kun levikkeen paikka oli kohdallaan, sai lokarin hitsailtua valmiiksi. Rälläkällä vaan mädät reunasta pois, sisä- ja ulkopelti puristettu yhteen, ja hitsataan reunasta kiinni. Samalla taivutin reunaa hiukan ulospäin, että pyörä ei ottaisi enää peltiin kiinni sisäänjoustossa.

Alakulman sai kyllä tehdä melkein kokonaan uudestaan, sen verran vähän oli alkuperäistä peltiä jäljellä.

Takakontin sisäpuolellekin tuli uutta peltiä.

Ja lopulta toki prikulleen sama ruljanssi myös vasempaan takanurkkaan, sitä en tullut valokuvanneeksi lainkaan. :)

(5.10.2014)

Etunurkat olivat muuten aika hyvässä kunnossa, mutta oikeassa lokarissa oli pari pientä kukkaa jotka tarkemmin tutkiessa ropsahtivat läpi asti reiäksi. Porasin joulukuusiterällä reikiä sen verran isommaksi että joka puolella oli ehjää peltiä. Sitten piti jostain saada pyöreitä lätkiä mitkä sopivat täsmällisesti reikiin.. No niitähän syntyy kun tehdään. :)

(18.10.2014)

Moottorin uudet hiilet saapuivat, ja päästiin vaimon kanssa koeajolle. Jo heti alkuunsa vaikutti selvältä että moottori on kyllä huomattavasti liian ponneton tehtäväänsä, mutta ajeltiin kuitenkin kylällä sen verran että näkisi miten systeemi toimii. Ja Katinhännässä piti toki käydä kylän miehille näyttämässä sähköautoa. :)

Noh, huonostihan siinä lopulta kävi, kuten vähän arvattavissa oli. Huippuja piti kokeilla. :) Nelosella tuo ei oikein jaksanut kulkea, mutta kolmosvaihteella jo parin kilometrin kiihdytyksellä oli vauhti kiihtynyt jo peräti viiteen kymppiin! Mutta voi, sitten alkoi erikoinen sivuääni kuulumaan moottorista, ja keskeytys oli tosiasia.

Hiukan tutun näköistä kuvaa, uusi hiilipaketti oli antautunut. Uuden ja vanhan hiilipaketin jäljelle jääneistä osista sain sen kyllä korjattua, mutta silti oli ilmeistä että tälle moottorille tullaan keksimään joku pienempi laite kuljetettavaksi.

Moottorin datoissa on ilmoitettu jatkuvaksi virraksi 100A, ja maksimissaan yhden minuutin ajan 300A. Ohjainlaite rajoittaa moottorin maksimivirtaa moottorin kuoren lämpötilan mukaan, ja olin hiukan siinä uskossa että tuo olisi riittänyt ”henkivartijaksi” moottorille. Mutta tuo hiilien lämpeneminen onkin tavallaan eri asia, hiilet lämpenevät niin nopeasti että moottorin pinnan lämpö ei juuri ehdi muuttua edes.

Ohjainlaitteen ohjelmavirheen vuoksi ampeerimittarikaan ei ollut toiminnassa, niin ei oikein kaasujalallakaan osannut virtoja säännöstellä. Varmaankin oli vaan tuolla 300A virralla menty liian pitkään yhtä kyytiä.

Viestittelin taas Ameriikkaan moottorin valmistajalle. Sieltä tuli hyvä tarjous isommasta moottorista, jossa on jatkuvaa tehoa jo saman verran kuin vanhassa oli hetkellistä, ja kaikki kiinnityspisteet samalla lailla että käy suoraan paikalleen. Uusi moottori sietäisi jännitettäkin tuplaten, 96V vanhan 48V sijasta.

Tuota odotellessa, auto vietiin maalarimestari Tiihosen hoteisiin.. :)

Klikkaa tästä seuraavaan osaan!